Ehkä hiukan myöhässä tulee tämä teksti, mutta kävimme tiistaina Mikon ja isosiskoni kanssa kanssa Linnanmäellä. Meidän oli tarkoitus kuvata videopostausta, mutta meillä oli yön aikana nukkunut pois yksi koira, joten en ollut kovin kuvaustuulella.
Lähdimme aamulla yhdentoista aikaan ajamaan Helsinkiin ja sää oli toistaiseksi vielä ihan siedettävä, pilvistä, mutta vielä ainakaan ei satanut. Aloitimme huvipuistoilun ihan rauhallisesti, käytiin parissa "nössössä" laitteessa ja sen jälkeen mentiin syömään Lintsiburgeriin.
Ruokailun jälkeen repäistiin täydellä vatsalla oikein kunnolla ja hyökkäsimme heti Kirnuun, johon Miko ei (vielä) uskaltanut tulla. Jonot olivat onneksi aika minimaaliset, sillä säässä ei ollut loppujen lopuksi enää kauheasti kehumista. Sade yltyi pikkuhiljaa kokoajan.
Kirnun jälkeen käytiin kokeilemassa Kieputinta, joka on ilmeisesti vuosien mittaan tylsistynyt aivan sairaasti. Ennen se meni monen monta kertaa ympäri, mutta nyt se pyörähti kerran tai pari ja loppui jotenkin todella nopeasti. Ehdimme käydä kaikkia kivoja laitteita läpi, kunnes tuli aika houkutella Miko Ukkoon. Miko pelkää korkeita paikkoja ja Ukko oli aika kova paikka. Ensimmäisellä kerralla en saanut suostuteltua, vaikka kaikkeni yritin. Hetken päästä Miko suostui kuitenkin kokeilemaan Kirnua, ja laitteen pyörittyä loppuun, Miko oli niin sekaisin, että vahingossa suostui tulemaan kanssani Ukkoon.
Rohkeus voitti, hyvä poika!
Kävimme isosiskoni kanssa kahdestaan Raketissa ja Kingissä, sillä kumpaankaan Miko(nössö) ei uskaltanut tulla. Kingi oli minulle ihan uusi kokemus ja olin alkuun aika paniikissa. Tärisin kauhuissani koko matkan ylös, kuitenkin yrittäen näyttää rohkealta. Pudotuksen aikana luulin sydämeni pysähtyvän, mutta loppujen lopuksi se olikin ehkä paras laite koko huvipuistossa. Jotain jännitystä!
Päivän päätteeksi sain suostuteltua myös Mikon kokeilemaan kingiä (IHME)!
Oikeastaan kirjoitin tämän tekstin vain ylistääkseni Mikoa, kuinka rohkea tämä on ollut! HYVÄ MIKO!
Lähdimme aamulla yhdentoista aikaan ajamaan Helsinkiin ja sää oli toistaiseksi vielä ihan siedettävä, pilvistä, mutta vielä ainakaan ei satanut. Aloitimme huvipuistoilun ihan rauhallisesti, käytiin parissa "nössössä" laitteessa ja sen jälkeen mentiin syömään Lintsiburgeriin.
Ruokailun jälkeen repäistiin täydellä vatsalla oikein kunnolla ja hyökkäsimme heti Kirnuun, johon Miko ei (vielä) uskaltanut tulla. Jonot olivat onneksi aika minimaaliset, sillä säässä ei ollut loppujen lopuksi enää kauheasti kehumista. Sade yltyi pikkuhiljaa kokoajan.
Kirnun jälkeen käytiin kokeilemassa Kieputinta, joka on ilmeisesti vuosien mittaan tylsistynyt aivan sairaasti. Ennen se meni monen monta kertaa ympäri, mutta nyt se pyörähti kerran tai pari ja loppui jotenkin todella nopeasti. Ehdimme käydä kaikkia kivoja laitteita läpi, kunnes tuli aika houkutella Miko Ukkoon. Miko pelkää korkeita paikkoja ja Ukko oli aika kova paikka. Ensimmäisellä kerralla en saanut suostuteltua, vaikka kaikkeni yritin. Hetken päästä Miko suostui kuitenkin kokeilemaan Kirnua, ja laitteen pyörittyä loppuun, Miko oli niin sekaisin, että vahingossa suostui tulemaan kanssani Ukkoon.
Rohkeus voitti, hyvä poika!
Kävimme isosiskoni kanssa kahdestaan Raketissa ja Kingissä, sillä kumpaankaan Miko(nössö) ei uskaltanut tulla. Kingi oli minulle ihan uusi kokemus ja olin alkuun aika paniikissa. Tärisin kauhuissani koko matkan ylös, kuitenkin yrittäen näyttää rohkealta. Pudotuksen aikana luulin sydämeni pysähtyvän, mutta loppujen lopuksi se olikin ehkä paras laite koko huvipuistossa. Jotain jännitystä!
Päivän päätteeksi sain suostuteltua myös Mikon kokeilemaan kingiä (IHME)!
Oikeastaan kirjoitin tämän tekstin vain ylistääkseni Mikoa, kuinka rohkea tämä on ollut! HYVÄ MIKO!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti