En oikein tiedä, mistä alkaisin kirjoitukseni... Blogi on ollut kuukauden hiljaiselolla ja tässä muutaman viikon sisällä on tapahtunut kaikenlaista. Aloitetaan vaikka muutaman viikon takaisella tapahtumalla, jolloin oli Mikon siskon miehen syntymäpäivä (olipa ylitsepääsemättömän vaikea lause ymmärtää :D). Syntymäpäivien teemana oli tavallaan joku ranch/western tyylinen ja tarkoitus oli viettää nämä uudenkarhealla terassilla, jota rakennettiin pari päivää ennen tapahtumapäivää. Terassia ei kuitenkaan saatu aivan valmiiksi, mutta se ei onneksi estänyt menoa millään tapaa. Terassinpuolikas oli koristeltu tyylikkästi heinäpaaleilla ja lännenratsastusvarusteilla ja ranch-tunnelma oli kyllä todella onnistunut.
Ohjelmassa oli myös hauskanpitoa, muunmuassa hevosenkengänheittoa (Minä olin vaivalla pessyt ja hionut ruostuneet hevosenkengät käyttökelpoisiksi, respect HUOMHUOM!) ja mölkkyä. Minä sain toimia tuomarina, koska olen surkea pelaaja ja huono hävijä.
Puhelinlaatu;
Myöhemmin illalla oli tarkoitus paahtaa hiilloksessa S'morsseja (kahden keksin väliin laitetaan suklaata ja paahdettua vaahtokarkkia). Miko fiksusti (sarkasmia!) sytytti "nuotion" heittämällä sinne ensin bensaa ja yritti saada sen syttymään tupakantumpilla, mutta se ei tietenkään onnistunut. Joten tämäpä sai huikean älynväläyksen sytyttää sen sytkärillä... Miko hiipi "nuotion" viereen, tunki sytyttimen ja kätensä sinne ja voitte varmasti kuvitella, kuinka se räjähti, kun bensa oli ehtinyt hapettua ja tekemään kehän nuotion ylle. Miko hyppäsi ainakin kolme metriä taaksepäin ja poltti tyylikkästi käsi- ja naamakarvansa. Kulmakarvat, ripset ja hiukset sentään säilyivät, luojan kiitos. Istuimme mukavasti iltaa pitkälle yöhön asti ja nautimme toistemme seurasta.
Muutama päivä tämän jälkeen sain tietää, että sain opiskelupaikan saksasta ja tarjous on sellainen, josta en voi kieltäytyä. Periaatteessa haluaisin jättää tilaisuuden väliin, koska Miko jää suomeen ja olen saksassa kaksi vuotta. Tämä on kuitenkin sellainen once in a lifetime-mahdollisuus, etten voi jättää sitä käyttämättä. Paikka on onneksi ihan pohjois-saksassa, joten sinne pääsee suoraan laivalla tai helposti koneella. Lähtöni on elokuun lopussa, mutta stressaan jo nyt, kuinka tulen pärjäämään yksin...
Tekstin ensimmäiseen kuvaan palaten, kävimme viimeviikolla risteilyllä Mikon + hänen isänsä, sekä minun äitini kanssa. Lähdimme torstai-iltana 18:30 ja tulimme perjantaina päivällä 16:00 takaisin. Olimme torstaina satamassa aivan järkyttävän aikaisin ja jouduimme odottamaan pari tuntia ennen laivaan pääsyä. Itse en ollut kyseisenä päivänä syönyt mitään ja nälkäkuoleman partaalla odotin illan ruokailua. Meille oli pöytä varattuna Buffetista 20:30 ja siihen oli vielä ikuisuus (reilu kolme tuntia) aikaa... Laivaan päästyämme chillailimme hetken, kävimme kaupassa ostamassa kotiinvietävät (ja aloittelujuotavat), kunnes vihdoin pääsimme syömään!
Minä rakastuin ennen kaikkea Buffetin alkuruokiin ja jätin lämpimän ruoan kokoaan syömättä. Ahdoin itseni niin täyteen, että olisin voinut vaikka räjähtää, etenkin jälkiruoan jälkeen. Lyhyen ruokalevon jälkeen kävimme pyörähtämässä vähän baareissa ottamassa parit (hirveän makuiset) drinkit, kannella juomassa siideriä (jotka Miko kaatoi päälleni) ja sen jälkeen vietimme hytissä tunnin pesemässä ja kuivaamassa vaatteitani (edellämainitun takia...) Valvoimme baareissa reilu neljään ja jouduimme nukkumaan epämukavassa laivan sängyssä ja minulla oli vielä suunnitteilla lähteä perjantai-iltana syntymäpäiväni kunniaksi baariin.. Voitte kuvitella, kuinka paljon perjaintai-aamuna väsytti! Mutta kaverini onneksi halusivat siirtää baari-illan lauantaille, joten sain rauhassa levätä päivän ennen uutta nousua!
Hei hei, Tallinna!!
Ei tässä kai sitten juuri muuta kirjoitettavaa ole. PAITSI!!!! Miko värjäsi hiuksensa bruneksi ooooh niin hothothot! ps. Moi Miko hihi! Mä tykkään susta niin että halkeen!<3
