maanantai 7. heinäkuuta 2014


Vietimme tässä Tiinan kanssa mukavat pari päivää, eli eilen menin Tiinalle "mopolla" joskus kuuden aikaan. Ja saavuttuani paikalle Tiina siinä ahkerasti jo skrabasi Igorin (Aasin) kaikkia varusteita kärryjä varten, pestiin ne loppuun yhdessä. Tiina pisti Ossin (Hevosen) ajovalmiuteen, Tiina hyppäsi hepan selkään ja itse menin kärryihin ohjaamaan aasia. Kruisailtiin lähi-hiekkatien päähän ja takaisin, ja tultiin takas Tiinalle. Oli ihan kiva lenkkily, se on aina kivaa kun Tiina haluu lähtee/päästää mut jonkun kyytiin :). Pestiin Ossi takaisin tultua ja pistettiin pojat takaisin tarhaan. Mietittiin, että miten vietetään loppuilta, kun kello oli vasta varmaan kahdeksan, kun oltiin valmiita heppailusta. Päätettiin katsoa pari leffaa netflixistä; New York Minute, Charlie And The Chocolate Factory ja Orange Is The New Black:iä kanssa muutama jakso. Meni aika myöhäseksi, taidettiin nukkumaan vasta päästä seitsemän aikaan aamulla. Hups :D

  
Nukuttiin sitten pitkään tietenkin, ja nousimme vasta kuuden maissa illalla. Syötiin aamupala ja katteltiin netflixista Family Guyta, niin kuin melkeen aina teemme. Aamupalan jälkeen keksittiin, että mennään vielä liikuttamaan nuo eläimet, mutta tällä kertaa ilman kärryjä, ja aloitimme niin että minä lähdin Ossin selässä ratsastaen ja Tiina meni Igorilla. Mentiin mettään aluksi, joka johtaa hiekkatielle. Sitä hiekkatieta kun mentiin, niin pari autoa ja mökkiläistä tuli vastaan, jotka hymyilivät ja naureskelivat kun aasilla ratsastettiin, eivät olleet tainneet kyseistä elukkaa aiemmin nähdä. Sitten kun olimme riittävän pitkälle menneet hiekkatietä, päätimme kääntyä takaisin päin.

                         

 Tiina keksi, että vaihdamme menopelejä ja minä hyppäsin aasin selkään. Lähdetiin takasin päin ja vähä väliä otettiin ravia/laukkaa, joka oli aika mielenkiintoista aasin selässä minulle 180+cm pituselle jäbälle. Mutta ihan hauskaa se oli ja uusi kokemus. Päästiin takaisin Tiinalle ja pistettiin taas eläimet siihen kuntoon, että voi päästää tarhaan ja sinne pistimmekin. Tiina heitteli niille vielä vähän leipää herkuksi. Kello oli siinä vaiheessa aika paljon. Vielä hetki taidettiin kattella netflixii, mutta aika nopiaa siitä lähdinkin suuntaamaan kotio päin.

lauantai 5. heinäkuuta 2014


Ehkä hiukan myöhässä tulee tämä teksti, mutta kävimme tiistaina Mikon ja isosiskoni kanssa kanssa Linnanmäellä. Meidän oli tarkoitus kuvata videopostausta, mutta meillä oli yön aikana nukkunut pois yksi koira, joten en ollut kovin kuvaustuulella.
Lähdimme aamulla yhdentoista aikaan ajamaan Helsinkiin ja sää oli toistaiseksi vielä ihan siedettävä, pilvistä, mutta vielä ainakaan ei satanut. Aloitimme huvipuistoilun ihan rauhallisesti, käytiin parissa "nössössä" laitteessa ja sen jälkeen mentiin syömään Lintsiburgeriin.
Ruokailun jälkeen repäistiin täydellä vatsalla oikein kunnolla ja hyökkäsimme heti Kirnuun, johon Miko ei (vielä) uskaltanut tulla. Jonot olivat onneksi aika minimaaliset, sillä säässä ei ollut loppujen lopuksi enää kauheasti kehumista. Sade yltyi pikkuhiljaa kokoajan.


Kirnun jälkeen käytiin kokeilemassa Kieputinta, joka on ilmeisesti vuosien mittaan tylsistynyt aivan sairaasti. Ennen se meni monen monta kertaa ympäri, mutta nyt se pyörähti kerran tai pari ja loppui jotenkin todella nopeasti. Ehdimme käydä kaikkia kivoja laitteita läpi, kunnes tuli aika houkutella Miko Ukkoon. Miko pelkää korkeita paikkoja ja Ukko oli aika kova paikka. Ensimmäisellä kerralla en saanut suostuteltua, vaikka kaikkeni yritin. Hetken päästä Miko suostui kuitenkin kokeilemaan Kirnua, ja laitteen pyörittyä loppuun, Miko oli niin sekaisin, että vahingossa suostui tulemaan kanssani Ukkoon.
Rohkeus voitti, hyvä poika!


Kävimme isosiskoni kanssa kahdestaan Raketissa ja Kingissä, sillä kumpaankaan Miko(nössö) ei uskaltanut tulla. Kingi oli minulle ihan uusi kokemus ja olin alkuun aika paniikissa. Tärisin kauhuissani koko matkan ylös, kuitenkin yrittäen näyttää rohkealta. Pudotuksen aikana luulin sydämeni pysähtyvän, mutta loppujen lopuksi se olikin ehkä paras laite koko huvipuistossa. Jotain jännitystä!
Päivän päätteeksi sain suostuteltua myös Mikon kokeilemaan kingiä (IHME)!
Oikeastaan kirjoitin tämän tekstin vain ylistääkseni Mikoa, kuinka rohkea tämä on ollut! HYVÄ MIKO!